Pidän näyttelyn Kaapleitehtaan Valssaamossa launtaina 11.06.
Tarkennan kellonaikaa myöhemmin, mutta oletettavasti klo 16 alkaen
kutsuvierastyyppisesti niin, että näyttely kestää vain tilaisuuden ajan,
vaikka kaikki tiedon, mitä tahansa
kautta saanneet ovat tervetulleita!
Miksi aina taidetta eikä koskaan ystävyyttä? - on kysymys,
jonka kuvittelen pulpahtavan ihmisten mieleen ensimmäisenä kun he ajattelevat
minua. Tästä syystä siivosin facebook aikajananikin – tuli tunne, että tarjoan
kiviä leivän sijaan – ja vielä pahempaa, että minulla luullaan olevan leipää,
mutta kiusallani heittelen kiviä. Moni sanoi valokuvausprojektini aikana, ettei
tiedä valokuvattavaksi tulemisesta, mutta tulisi mielellään kylään. ... En
tiedä miksi ehdotus kuulostaa korviini samalta kuin ”tulen katsomaan sinua
sitten kun olet jalaton potilas, mutta en juuri nyt kun kävelet”. Inhoan olla
potilas! Haluaisin kuoleman lähestyessäkin olla intiaani, joka kannetaan vielä
elävänä vuorelle, niin että vain korppikotkat olisivat ruumiini jäähtyessä läsnä
ja siivoaisivat jäännökset kenenkään ihmisen katsomatta tai koskematta. En ole
kovin tuttu ihmisen kanssa – en samaistu inhimillisyydessä enkä varsinkaan
kärsimyksessä – sairaalaan joutuessani en hyväksy edes vanhempieni läsnäoloa,
saati sitten muiden sukulaisten tai kavereiden. Taidetta tekemättömänä olen ”jalaton
sairaalapotilas”.
... Minulle sanottiin tässä hiljan hyvin
vilpittömänkuuloisesti ”haluaisin nähdä sinun
lentelevän” – mikä oli kenties kivointa mitä minulle on koskaan sanottu! Siksi
aion nyt lennellä ja toivon, että kaikki muutkin haluavat nähdä kun leijailen ympäri
Valssaamohallia kesäkuussa – vaikken otakaan ketään ”vain kylään”.
I’m going to
have an exhibition in Valssaamo Kappelitehdas on Saturday 06.11. Probably
starting from 4pm. – which I’ll define later on – as an event type of show, that
will last only for few hours. Everyone, no matter how they’ll receive the
information, is invited!
Why always
art and never friendship? - is a question
I imagine pops into peoples’ minds the moment thy think of me. That’s the reason
why I cleaned also my facebook timeline – I felt I was offering stones instead of
bread – and even worse, I felt people thought I have bread but choose to
throw just stones. Many said during my photographing project that they are not sure about having their picture
taken, but would like to visit me … I don’t know why, but such a suggestion
sounds similar to “I’ll come and see you when you are a legless patient, but not
just now when you can walk”. I hate being a patient! Even when death one day
approaches I wish I was a Red Indian who is carried still alive on a high mountain
top, so that condors were the only ones present when my body cools down,
cleaning the remains without any man looking or touching. I’m not very familiar
with people – I do not identify in humanity, even less in suffering – when I’m
ever admitted to hospital I do not accept the presence of my parents, and still less other relatives or friends.
When I don't do art I’m a “legless hospital patient”.
… I was
said recently in a very sincere manner “ I would like to see you flying around”
– which was probably the nicest thing ever said to me! Thus I will fly, and I
wish also all the rest of you want to see me flying around the Valssaamo hall in
June – even though I won’t invite you “to visit me”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti